Jossain Maidanin ja Pyhän Mikaelin kultakupolien takana, näköalatasanteella korkealla, mistä näkee joen yli ja kuinka sade huuhtoo toista puolta. Vanhempi nainen soittaa vieressäni pianoa. Klassinen, surumielinen musiikki huuhtoo tätä puolta, kutsuu sadetta tännekin kuin vastaamaan paremmin todellisuutta. Maisemankatselijat tulevat suojaan katokseen ja annamme harmauden ympäröidä.
Julkaisemme uudelleen joukon haastatteluita, joissa anarkistit ja antiautoritaarit kertovat toiminnastaan Ukrainassa Venäjän täysmittaisen hyökkäyksen alettua. Haastattelut ovat vuosilta 2022 – 2025. Tässä haastattelussa Solidaarisuuskollektiiveissa toimiva Anton kertoo, kuinka hän 2022 saapui Puolan ja Ukrainan rajalle ja millaista solidaarisuustoimintaa Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen ensikuukausina tehtiin. Pari kuukautta myöhemmin tehdyssä haastattelun toisessa osassa Anton kertoo sotatilalakien vaikutuksesta ja käytännön solidaarisuustyöstä sekä keskusteluista joita anarkistien roolista Ukrainassa tuolloin käytiin. Haastattelut on julkaistu alunperin Ilon militantti -blogissa 29.4.2022 ja 18.6.20221.
Liikkumisen vapaus. Lähi-idästä ei voi (noin vain) liikkua Eurooppaan. Jos on ulkonaliikkumiskielto, ei voi (noin vain) mennä ulos. Liikkumisen vapaus pimeillä kujilla, jos käytät lyhyitä hameita, huiveja. Liikkumisen vapaus kodeissa, keittiöissä, makuuhuoneissa. Liikkumisen vapaus tartuntatautilakien aikaan. Tai jos jalkasi eivät ole terveet. Tai jos vuoret ovat täynnä miinoja. Jos elät suoraan maasta, voitko noin vain lähteä? Jos kotisi on jossain, lähteäkö? Tai jos passisi piippaa joka rajalla.
Solidaarisuuskollektiivit ilmoittavat syvän surun ja murheen vallassa toverinsa kuolemasta. Nimeä Misjats (“Kuu”) käyttänyt toveri oli osa ryhmää, jota Solidaarisuuskollektiivit tukevat.
Solidaarisuuskollektiivit tekee säännöllisiä humanitaarisia avustusmatkoja lähelle rintama-alueita sekä paikkoihin, jonne maan sisäisiä pakolaisia on majoitettu. Lisäksi he vievät tarvikkeita sairaaloihin ja vanhainkoteihin sekä kuljettavat tavaraa eläinsuojiin, joissa huolehditaan hylätyistä eläimistä. Kuluneen vuoden aikana matkoja on tehty neljä, joista viimeisin toteutui heinäkuussa.
Elokuun 8. päivänä, osallistuessaan Venäjän jalkaväen hyökkäyksen torjuntaan Zaporižžjassa, David Tšytškan haavoittui vakavasti ja kuoli seuraavana päivänä saamiinsa vammoihin. Hänelle järjestettiin muistotilaisuus Maidanin aukiolla Kiovassa 18. elokuuta 2025. Tilaisuuteen osallistui kymmenittäin ihmisiä kantaen mustia, punamustia, mustavihreitä ja mustavioletteja anarkistilippuja, sateenkaarilippuja, Ukrainan lippuja sekä Tšytškanin tauluja.
Solidaarisuuskollektiivit päivitti elokuun alussa tietoja Venäjän sotavangiksi vuonna 2022 joutuneesta Denys Matsolasta. Ennen vankeuttaan ja armeijaan liittymistään Matsola toimi journalistina ja aktivistina sekä oli Prjama Dija (Suora toiminta) -yhteenliittymän jäsen.
Terveisiä Ukrainasta. Näin siitä pienen vilauksen.
Kiovassa ihmiset pyrkivät elämään niin normaalia elämää kuin voivat: käyvät taidenäyttelyissä, rannalla. Tekevät töitä ja harrastavat. Metroissa näkyy lähinnä naisoletettuja, mutta niin kuulemma oli ennen sotaakin: keski-ikäiset miehet liikkuvat yksityisautoilla, jos heillä on yhtään rahaa.
Etenkin iltaisin ja öisin tulee ilmahälytyksiä. Illan helteessä luulemme ilmatorjuntaa ensin ukkoseksi, se kuuluu kaukaa. Jatkamme kävelyä kadulla, mitä muutakaan sitä? Joen yli kulkevat metrot pysähtyvät kunnes tiedetään minne päin maata ballistiset ohjukset suuntaavat. Puoli tuntia myöhemmin merkkiääni kertoo metrojen taas liikkuvan. Puolesta yöstä eteenpäin on aina ulkonaliikkumiskielto, kaupunki hiljenee. Vain roska-autot kuuluvat olevan liikkeellä.